Jesse Eskelinen: Brändäyksen trendit 2020-luvulla

Toisessa blogitekstissämme Heimon markkinointipäällikkö Jesse kertoo havaintojaan pian koittavasta 2020-luvusta ja erityisesti brändäyksen trendeistä, joiden on ennustettu nousevan pinnalle lähivuosina. Jesse tutki aihetta osana opinnäytetyötään.

1.    Ympäristökysymykset ja arvot

2020-luvulla huolen ympäristöstä ja maapallomme tilanteesta ennustetaan kasvavan entisestään ja johtavan myös konkreettisiin toimenpiteisiin. Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:n ja T-Media Oy:n yhteistyössä toteuttaman Kansan arvot 2018-kyselyn mukaan peräti 95% 15-74-vuotiaista suomalaisista kokee ympäristöstä huolehtimisen tärkeäksi.

Kyseessä on globaali ilmiö, josta myös yritysten on alettava kantamaan vastuuta. Monet globaalit yritykset ovat jo toimineetkin näin ja erityisesti kuluttajakaupassa kestävästä toiminnasta on tulossa kovaa vauhtia normi.

Vuosikymmenen vaihteessa yritysten arvot ja niiden näkyminen selvänä osana brändiä vaikuttavat merkittävästi ostopäätökseen. Menestyäkseen yritysten on tähdättävä asiakkaan tarpeiden tyydyttämiseen, ja trendin mukaan nämä tarpeet perustuvat entistä enemmän arvoihin ja henkisyyteen. Erilaiset kriisit ympäri maailmaa lisääntyvät, jolloin maailmaa parantavien arvojen mukaiset brändit antavat ihmisille toivoa ja herättävät voimakkaita tunteita sidosryhmissään.

2.    Teknologia ja data

5G-teknologia tekee jo nyt kovaa vauhtia tuloaan, ja mahdollistaa jatkossa jälleen uusia tapoja tavoittaa kohderyhmiä ja vaikuttaa niihin. Uudet teknologiat mahdollistavat erityisesti monisuuntaisen vuorovaikutuksen, jolloin kohderyhmät pääsevät myös osallistumaan tärkeäksi kokemiinsa asioihin nykyistä paremmin.

Lähitulevaisuudessa datan merkitys korostuu entisestään. Erilaiset automaation ja tekoälyn ratkaisut mahdollistavat paljon, mutta tärkeintä, eli kumppaneita ja kohdeyleisöä ei saa unohtaa.

Viesti ei enää kulje yksipuolisesti yritykseltä asiakkaalle, eikä edes asiakkaalta yritykselle, vaan vaikutusmahdollisuudet ovat monisuuntaiset ja erilaiset verkostot yritysten ympärille ovat jatkuvasti kasvava mahdollisuus viestiä brändistä, levittää sen sanomaa ja lisäksi kuulla mitä ajatuksia asiakasyhteisöllä on siitä, jotta brändiä voidaan kehittää jatkuvasti.

3.    Sosiaalinen media

Sosiaalinen media tulee olemaan merkittävä brändiviestinnän väylä myös uudella vuosikymmenellä. Kanavia on maailmanlaajuisesti jo satoja ja lisää syntyy jatkuvasti. Jatkossa onkin yhä tärkeämpää, että yritys tiedostaa, missä kanavissa sen on tavoitteensa ja imagonsa kannalta järkevää näkyä ja monenko kanavan ylläpitämiseen riittää resursseja. Ne kanavat, joissa yrityksen kohderyhmä on, ovat ensisijaisia alustoja brändin rakentamiseen sosiaalisessa mediassa.

Brändi ei jää työpaikalle

Entistä useammin yritysten työntekijät esiintyvät ja verkostoituvat myös omalla nimellään erilaisissa sosiaalisen median palveluissa, kuten LinkedInissä. Siellä kohdataan sidosryhmiä omilla kasvoillaan ja toimitaan tietynlaisina brändilähettiläinä. Brändi ei siis ole enää käsite, joka jää työpaikalle ulko-oven sulkeutuessa, vaan sitä eletään jatkuvasti.

On tärkeää, että yritys viestii brändinsä mukaisella ”äänellä” kanavissaan. Tämä tarkoittaa viestien sävyä, käytettyä kieltä ja aihetunnisteita. Viestit voivat olla hyvinkin eri tyyppisiä: jotkut yritykset tiedottavat virallisesti, kun taas toisten päivitykset muistuttavat kavereiden kanssa keskustelemista ja sisältävät enemmän huumoria.

4.    Tyrkyttämisestä palvelemiseen

2020-luvulla markkinoivien yritysten ennustetaan pyrkivän entistä enemmän pois suostuttelevasta ja tyrkyttävästä tavasta markkinoida. Brändit ovat palvelemassa ihmisiä tyydyttämässä näiden tarpeita.

Luonnollisesti perinteinen mainonta ei voi jäädä kokonaan pois kokonaisuudesta, sillä muuten tieto uusista tuotteista tai yrityksistä ei leviäisi lainkaan. Sen merkitys on kuitenkin pienentynyt ja sävy muuttunut, ja kehitys jatkuu myös lähitulevaisuudessa samansuuntaisena.

Ihmisten ymmärtämisen ennustetaankin olevan 2020-luvulla markkinoinnissa ja brändeissä avaintekijä. Apuna käytetään jopa psykologiaa, jotta brändit saadaan palvelemaan suurempaa merkityksellisyyttä. Tätä ei kehittyneinkään tekoäly pysty automaattisesti ymmärtämään, vaan avuksi tarvitaan humaania ymmärrystä.

Kaiken kaikkiaan asiakkailla on iso valta brändeistä, eikä yritys voi kontrolloida niitä täysin. Vahva yhteistyö, monisuuntainen viestintä ja aitous ovat keinoja turvata brändin arvo ja aikaansaada tilanne, jossa asiakkaat toimivat yrityksen markkinointina.