Yrittäjä näkyy työnantajana, halusi se tai ei. Termi työnantajabrändi on ollut suosittu keskustelunaihe esimerkiksi LinkedInissä ja blogeissa, mutta mitä se tarkoittaa, ja miten siitä viestitään? Työnantajabrändin viestintä videon keinon on Heimo Filmsin päätuote, josta kerromme tässä blogikirjoituksessa.
Työnantajakuvalla tarkoitetaan sitä, että yrityksen tiedetään olevan olemassa. Sen logo, nimi ja toimiala tunnistetaan. ”Välivaihe” on työnantajamielikuva, joka tarkoittaa yksilön käsitystä, joka tällä on muodostunut yrityksestä ja joka nousee pintaan esimerkiksi logon nähdessä. Nämä eivät välttämättä ole totta muiden, kuin yksittäisen ihmisen mielessä.
Työnantajabrändi tarkoittaa suunniteltuja ja asemoituja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat ihmisten käsitykseen yrityksestä työnantajana. Sen tavoitteena on saada kohderyhmä mieltymään yritykseen, eli muodostamaan siihen tunneside. Tämä jättää vahvemman muistijäljen, ja ohjaa samalla yksittäistenkin henkilöiden käsityksiä oikeaan suuntaan.
Miten työnantajabrändi rakentuu?
Työnantajabrändin rakentamisessa käytetään monilta osin perinteisen brändäystyön malleja.
Se on kuitenkin keskittyneempää vaikuttamaan nimenomaan mielikuviin työnantajana ja kohderyhmänä ovat pääsääntöisesti työnhakijat ja -tekijät.
Työnantajabrändin rakennus lähtee liikkeelle arvolupauksen määrittämisestä: Mitä lisäarvoa luvataan tarjota työntekijöille? Miten yritys auttaa pääsemään henkilökohtaisiin tavoitteisiin? Kuten muussa brändäyksessä, myöskään työnantajabrändäyksessä tämä ei saa jäädä kauniin sanahelinän tasolle, vaan lupaukset pitää pystyä lunastamaan. Työnantajabrändin perusteena ei ole löytää mahdollisimman paljon työntekijöitä, vaan mahdollisimman yrityksen näköisiä hakijoita.
Arvolupaus on tekijä, jolla erotutaan kilpailijoista työnantajana. Siihen voivat liittyä esimerkiksi seikat, millainen rooli työntekijällä on yrityksessä ja miten hänet huomioidaan päätöksenteossa. Kun arvolupaus on sanoitettu, pitää siitä viestiä.
Työnantajabrändin markkinoinnin päätavoite on löytää yritykselle sopivia työntekijöitä. Viestintä kumpuaa sisällöllisesti ja sävyllisesti yrityksen arvoista, ja se kohdistetaan potentiaaliselle yleisölle ja rekrytointitoimistoille.
Viestinnällä on mahdollista erottua edukseen työnhakijoiden lisäksi potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppanien silmissä. Tämä on mahdollista erityisesti aloilla, joilla työnantajabrändäys ei ole tavanomaista. Aloilla, joilla kilpailu tekijöistä on kovaa, antaa yrityksen persoonallisista piirteistä viestiminen erottuvuutta. Avainasemassa on tällöin yrityksessä työskentelemisen symbolinen arvo työntekijöille.
Työnantajabrändiä pitää viestiä myös sisään päin, jo olemassa oleville työntekijöille. Uusien taitojen houkuttelun lisäksi on aivan yhtä tärkeää pystyä pitämään kiinni haalitusta pääomasta mahdollisimman pitkään. Työntekijöille syötetään johdonmukaisesti yrityksen toiminnan ydintä, brändiä, sekä yrityksen arvoja ja työkulttuuria, jolloin kiintymys yritykseen säilyy ja jopa kasvaa.
Näin työntekijät pystyvät sulauttamaan omia arvojaan paremmin yrityksen arvoihin, ja työnteossa säilyy mielekkyys. Omistajuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta lisäämällä työntekijät saadaan tekemään parempaa työtä siksi, että he haluavat eikä siksi, että sitä heiltä vaaditaan. Yhteenkuuluvuuden tunteesta nauttiva työyhteisö toimii paremmin ja on kilpailullisesti tehokkaampi.
