Videomarkkinoinnin onnistumista voidaan mitata useammilla erilaisilla keinoilla. Usein haasteena on, että markkinoija jää liian helposti tuijottelemaan pelkästään katsojamääriä, jotka eivät kerro loppujen lopuksi paljoa esimerkiksi kohderyhmästä, videon todellisesta vaikuttavuudesta tai sen tehokkuudesta.
Videomarkkinoinnin mittaaminen lähtee tavoitteen määrittämisestä. Halutaanko videolla ohjeistaa, vahvistaa yrityksen tai tuotteen brändiä, kerätä trafiikkia verkkosivuille, tehdä suoraa myyntiä verkkokaupassa tai vaikka rekrytoida uusia työntekijöitä. Tavoite tarkoittaa videon käyttötarkoitusta, joka määrittää esimerkiksi julkaisukanavat ja sen, miten onnistumista on järkevintä mitata.
- Videon katseluaika
Useimmiten videon katseluaika on tilasto, joka paljastaa eniten videomarkkinoinnin toimivuudesta. Tällä mitataan erityisesti sitä, miten onnistunutta ja kohderyhmään purevaa videosisältö on. Kun sisältö on hyvää, katsoo videon kerran nähnyt katsoja sen loppuun saakka.
Esimerkiksi sosiaalisen median selaaja näkee päivittäin satoja videoita, joista useimmat hän scrollaa välittömästi pois. Osaa katsoo hetken, kunnes siirtyy seuraavaan. Tämän vuoksi on tärkeää rakentaa heti videon alkuun jokin koukku, joka houkuttelee jatkamaan katsomista. Video ei saa olla myöskään liian pitkä, jotta sen jaksaa katsoa loppuun asti.
Älä piilota videosi ”pihviä” loppuun, ellet ole varma, että onnistunut rakentamaan poikkeuksellisen jännittävän nostatuksen ennen huipennusta.
- Klikkaukset
Kun videoilla haetaan suoraa myyntiä, seuraan yleensä klikkauksia. Tämä tarkoittaa sitä, että videon nähnyt klikkaa julkaisussa olevaa linkkiä verkkokauppaan tai kotisivuille, osta nyt -painiketta tai muuta aktivoivaa elementtiä.
Tätä voidaan jalostaa seuraamalla edelleen sitä, moniko sivuille linkin kautta päätynyt lähettää yhteydenottopyynnön, ja edelleen kuinka monen kanssa saadaan tapaaminen ja kauppa, tai tekee tilauksen verkkokaupasta.
Klikkauksilla voidaan tarkoittaa myös sitä, kuinka usein videota itsessään on klikattu. Käytännössä tällä lukemalla on hyvin vähän tekemistä sen kanssa, millaista videosisältö on, vaan vaikuttavampia tekijöitä ovat esimerkiksi otsikko, call-to-action ja esikatselukuva tai -video.
- Kohderyhmä
Kuten kaikessa some-markkinoinnissa, myöskään videoissa suuri määrä yleisöä ei ole aina osoitus markkinoinnin toimivuudesta. Kun video tavoittaa oikean kohderyhmän, voidaan sisältökin optimoida sellaiseksi, joka puhuttelee juuri haluttua segmenttiä. Esimerkiksi yrityspäättäjien vakuuttamiseen suunnattu video ei puhuttele teini-ikäisiä, tai toisinpäin.
Eri kohderyhmät tavoittaa eri kanavista. Esimerkiksi nuoret suosivat Instagramia ja räjähdysmäisesti kasvanutta TikTokia, Facebookin kävijäkunta on hieman vanhempaa ja LinkedInissä viestitään työelämään liittyvistä asioista. Näissä kaikissa kanavissa videot ovat tehokas keino tavoittaa kohderyhmä.
Videon sisältöön on vaikutusta sillä, minkä tasoista kohderyhmää tavoitellaan. Jos videomarkkinoinnin tavoitteena on prospektoida täysin kylmiä kontakteja, on ensisijainen tavoite saada huomio kiinnittymään videoon ja tuotteeseen. Kun markkinointi taas on kohdistettu jo tuotteen tuntevalle taholle, jonka ostopäätöstä tahdotaan pönkittää, voi sisältö olla jo yksityiskohtaisempaa ja esimerkiksi hinta kannattaa tuoda esiin.
- Sitoutuminen
Sitoutuminen videoihin tarkoittaa esimerkiksi sitä, että videon katsoja tykkää, kommentoi tai jakaa julkaisua. Sitoutuminen on signaali siitä, että katsoja on saanut videosta jotain. Hänen tekemänsä toimenpide johtaa siihen, että video näkyy myös hänen omassa syötteessään seuraajille, jolloin se lähtee leviämään. Tällä tavoin syntyvät viraali-ilmiöksi nousevat videot.
Useimmissa kanavissa algoritmit suosivat kommentteja, mikä tarkoittaa sitä, että iso näkyvyys on mahdollista tavoittaa esimerkiksi kehottamalla jättämään mielipiteensä kommenttikenttään. Algoritmit suosivat myös sitä, että sisältö alkaa kerätä sitoutumista nopeasti julkaisunsa jälkeen. Puoli tuntia julkaisun jälkeen tullut kommentti on tässä mielessä arvokkaampi, kuin kymmenen tuntia myöhemmin tullut.
Sitoutumista mittaa myös se, kuinka moni videon katsoja on ns. palaava katsoja, eli katsonut myös aikaisemmin tuotettua videosisältöä ja palannut sitten myös uuden videon pariin. Tällaiset katsojat ovat merkki siitä, että sisältö on puhutellut, eli kohdeyleisöä on tavoitettu.
- Katselukerrat
Lopuksi päästään siihen, mistä kaikki alkoi, eli katselukertoihin. Myös katselukerrat ovat olennaista dataa, mutta eivät yksistään kerro paljoa. Jos katselukertoja ei tule lainkaan tai tulee hyvin vähän, on jotain tehty väärin. Niitä on myös saatava ennen, kuin muuta dataa päästään analysoimaan ja hyödyntämään.
Yksinkertaisuudessaan videomarkkinointi perustuu tavalliseen markkinoinnin suppiloon. Sen päällimmäinen ajatus tavallisimmillaan on lisätä näkyvyyttä, jolloin suppiloon kaadetaan lisää yhteystietoja, joista osa generoituu myöhemmin kaupoiksi.
