2020-luvulla kilpailu huippuammattilaisista kiihtyy monilla, erityisesti teollisuuden ja teknologian aloilla. Työpaikat joutuvat kilpailemaan paljon muillakin tekijöillä, kuin palkkanauhan suuruudella. Työnantajien tarjoamat edut ja hyödyt ovatkin monissa yrityksissä merkittäviä ja työntekijöiden viihtyvyyteen panostetaan monin keinoin.
Kun käytännössä kaikki panostavat työntekijöihin, on erottuminen haaste.
Työnantajabrändillä tarkoitetaan suunniteltua kuvaa, jota pyritään rakentamaan potentiaalisten työntekijöiden mieleen. Se pyrkii korostamaan yrityksen vahvuuksia ja tekijöitä, jotka erottavat sen kilpailijoista positiivisessa mielessä. Tämä ei ole pelkästään yksittäisten henkilökuntaetujen markkinointia, vaan positiivisen kokonaiskuvan rakentamista yrityksestä työnantajana ja siitä viestimistä oikeissa kanavissa kiinnostavilla tavoilla.
Työnantajabrändi rakentuu kolmen vaiheen avulla:
- Arvolupaus: kehitetään lupaus siitä, mitä muuta työntekijä saa, kuin palkkanauhan ja toimeentulon. Luodaan lupaus lisäarvosta.
- Arvolupauksen viestintä: miten viestitään? Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat nykypäivänä tärkeimmät keinot. Sitä ei pystytä kaunistelemaan, koska uusi työntekijä pääsee työllistyessään nopeasti lähelle yritystä. Tällöin hän huomaan heti, jos viestintä on ollut kaunisteltua tai valheellista. Tällöin työsuhde katkeaa nopeasti.
- Sisäinen markkinointi: Kun ammattilaiset saadaan värvättyä, on tärkeää, että heidät saadaan pysymään listoilla. Rekrytointi on kallista, ja työn vaihtaminen muutenkin yleistyy, jolloin on tärkeää viestiä yrityksen arvoja ja toimintakulttuuria myös olemassa oleville työntekijöille.
Menestyvä työnantajabrändi koostuu hyvin monista samanlaisista tekijöistä, kuin yleisemmin tunnetut yritys- ja tuotebrändit. Tällaisia tekijöitä ovat tunnettuus, merkityksellisyys ja erottuvuus. Tämän lisäksi menestyvään työnantajabrändiin kuuluu psykologinen sopimus: Käytännössä työntekijä siis rakentaa kuvan siitä, mikä on vastavuoroisten tehtävien ja vastuiden kokonaisuus. Tärkeää on, että rekrytointivaiheessa pystytään viestimään aidosti siitä, mitä psykologinen sopimus tulee olemaan.
Kun työnantajabrändin peruselementit ovat kunnossa, on yrityksen pystyttävä viestimään siitä niin, että brändin arvolupaus välittyy ja se erottuu kilpailijoista heti, kun hakija yritykseen törmää.
Viestintä voidaan jakaa käytännössä kahteen osa-alueeseen:
Rekrytointiviestintä on perinteistä ”työnantajabrändin suoramyyntiä”, eli sellaista viestintää, jossa kohde tietää tarkkaan, että mainoksen tavoite on löytää työntekijöitä. Myös tässä vaiheessa kannattaa tuoda rohkeasti esiin työnantajabrändiä ja pitää viestintä sen mukaisena. Kuten aikaisemmin todettiin, aitoutta ja avoimuutta!
Hyvä keino on esimerkiksi tuoda esimerkkejä viihtymisestä esiin työntekijöiden omilla kasvoilla ja äänillä. Työpaikastaan ylpeä ja siellä viihtyvä työntekijä kertoo mielellään hyvää työnantajastaan, jolloin välittyy aito viesti myös eteenpäin.
Monipuolisen sisällön vuoksi verkkosivut ovat toinen tärkeä väline työnantajabrändin viestinnässä. Sinne on mahdollista sisällyttää blogeja, kuvia ja videoita käytännössä rajattomat määrät, jolloin osa sisällöstä voidaan kohdistaa suoraan työnhakijoille, mutta samaan aikaan työnantajabrändiä voidaan tuoda esiin monesta kulmasta, jolloin se ei vaikuta päälle liimatulta mainospuheelta.
Heimo Filmsin työnantajabrändin viestimiseen suosittelema keino ovat, luonnollisesti, videot, joiden avulla on mahdollista luoda viestien avulla vahvoja tunteita, joita on mahdollista myös yhdistää useampia yhteen ainoaan videoon. Tutkitusti viesti jää paremmin mieleen, kun siihen liittyy voimakas tunnelataus. Sisältö myös leviää laajemmalle, kun videon nähneet jakavat sisältöä, jolla kokevat olevan merkitystä ja jolla pystyvät samalla nostamaan omaa sosiaalista statustaan. Videoita jaetaankin jopa 1200% enemmän, kuin linkkejä tai tekstejä yhteensä.
Ja onhan videoissa ihan teknistäkin hyötyä: sen vaikutuksia voidaan arvioida huomattavasti paremmin, kuin vaikkapa blogien. Videon analytiikasta näkee auki klikkaajien lisäksi esimerkiksi sen, kauanko sitä katsotaan, mikä mahdollistaa hyvien sisältöjen erottamisen tehottomammista. Kävijät viettävät jopa 88% enemmän aikaa sivuilla, joissa on videoita.
Kiinnostuitko työnantajabrändistä? Alan asiantuntija Heimossa on Eetu Kamppuri, ota yhteyttä tai rimpauta Eetulle, niin jutellaan asiasta ja katsotaan, miten saataisi videoiden avulla teidän rekrytointiprosessinne minttiin!
