Artikkelia päivitetty 3.2.2023. Videoita käytetään yhä enemmän päivittäisessä sosiaalisen median viestinnässä, mihin on isoilta osin vaikuttanut se, että niiden tekeminen on helpompaa ja edullisempaa kuin ennen. Kynnys on laskenut.
Somekanavia on kuitenkin lukuisia, ja lähes kaikissa on erilaiset vaatimukset sille, miten video saadaan näkymään ja toimimaan optimaalisesti katsojille, ja samalla tuottamaan haluttuja tuloksia.
Tässä blogijulkaisussa keskitymme siihen, miten eri kuvasuhteet toimivat eri kanavissa. Lisäksi eri kanavilla on erilaisia vaatimuksia esimerkiksi videon pituudelle.
Yleisimpiä kuvasuhteita ovat perinteinen vaakavideo (16:9), joita on totuttu katselemaan esimerkiksi television näytöltä, neliö (1:1), joka sopii eri sosiaalisen median kanaviin ja pystyvideo (9:16), jota käytetään erityisesti huippusuosituissa lyhytvideoissa, ja eri kanavien tarinaominaisuuksissa, kun katsojan koko huomio halutaan vangita lyhyillä, iskevillä videoilla.
Vaakavideo 16:9
Vaakavideo oli se alkuperäinen somevideon formaatti, joka sopii edelleenkin yleisimpiin kanaviin. Se toimii ilman ongelmia Facebookin ja LinkedInin syötteissä, ja on myös YouTubessa suositeltu kuvasuhdeformaatti.
Vaakavideoita voi jakaa myös esimerkiksi Instagramissa, mutta se ei ole suositeltava formaatti. Tämä siitä syystä, että Instagramia selataan puhelimella ylhäältä alaspäin, jolloin vaakavideo nappaa vain kapean kaistaleen käyttäjän ruudusta, eikä täten kiinnitä huomiota niin tehokkaasti.
Neliö 1:1
Neliö on nykyisin yleispätevin kuvasuhde, joka soveltuu käytännössä kaikkiin kanaviin. Optimaalisimmillaan se on Facebookin, LinkedInin ja Instagramin syötteissä. Neliö valtaa pystysuunnassa selattavalta feediltä hieman vaakavideota suuremman alueen, ja kiinnittää näin erityisesti mobiililaitteella selaavan huomion.
Jos teet somevideon jostakin syystä vain yhteen kuvasuhteeseen, suosittelemme neliötä sen monikäyttöisyyden vuoksi!
Pystyvideo 9:16
Pystyvideo on ehkä se kaikkein kovinta vauhtia kasvava kuvasuhdeformaatti, johtuen nopeiden, tehokkaiden ja suoraviivaisten lyhytvideoiden yleistymisestä eri kanavissa.
Pystyvideoiden kuvaaminen on erityisesti puhelimella melko luonnollistakin, selaillaanhan luuria muutenkin pystyasennossa.
Niiden suosio käynnistyi oikeastaan Snapchatin myötä, kyseisen palvelun painotettua niin vahvasti pystyyn kuvattua viestintää. Nopeasti tarinaominaisuuden kopioivat omaan palveluunsa myös Instagram, ja perässä esimerkiksi Facebook, Whatsapp ja myös LinkedIn, joka on sittemmin jo kuopannut oman story-ominaisuutensa.
Aivan uuden käyttötarkoituksen pystyvideoille toi TikTok, jonka myötä muutaman sekunnin pituiset, hauskat ja todella nopeatempoiset, musiikkia hyödyntävät pätkät yleistyivät kautta maailman. Myös tämä ominaisuus on viety muihinkin kanaviin, etunenässä Instagram Reelseillään, joita voi jakaa myös Facebookiin ja YouTube Shorts-pätkillään.
Sekä tarinoissa että lyhytvideoissa parhaiten toimii pystyvideo, joka vangitsee hetkeksi katsojan täyden huomion hektisestä someavaruudesta. Niitä selataan oikeastaan pelkästään mobiililaitteilla, johon teho pitkälti perustuukin.
Tämän lisäksi pystyvideoita tukevat enenevissä määrin myös eri kanavien syötteet. Esimerkiksi Instagram julkaisee nykyisin kaikki syötteeseen ladatut videot Reelseinä. Myös LinkedInissä pystyvideot toimivat, erityisesti mobiilissa selatessa.
Oletko kiinnostunut saamaan videovinkkejä jatkossakin?
Tilaa Heimon uutiskirje tästä, ja vastaanota uudet videovinkit sähköpostiisi kuukausittain: